Haaveissani on ollut pitkään kirjoittaa blogia meidän perheen tapahtumarikkaista reissuista. Aloitinkin jo kirjoittamaan viime kesän kolmen viikon Keski-Euroopan reissusta, mutta sitten asia vain jäi. Nyt blogi-ajatus heräsi henkiin viime perjantaisen tapahtumaketjun vuoksi, jonka haluan jakaa myös muille.
Aurinkorinne on meidän tontillemme annettu nimi. Sellainen kun piti keksiä lohkomisen yhteydessä. Talon paikka oli osittain pikkuisen rinteen päällä ja hyvin aurinkoisella paikalla, joten siitä nimi. Katsotaan jatkuuko blogi-innostukseni tästä eteenpäin laidasta laitaan aurinkorinteen vaiheita kuvaten tai vaikka reissublogin merkeissä.
Tänään selvisi eräs jonkin aikaa meitä kaikkia mietityttänyt asia nimittäin se, kuka käy syömässä työhuoneen eteen pusikkoon viedyt leipien jämät (kun ei ole tullut hevosille vietyä). Mika sattui iltahämärässä näkemään supikoiran nuuskimassa kyseisellä paikalla. Ei sitten olleet kettuja, joita en ole pitkään aikaan nähnyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti